Joulukalenteri vaiko eikö?

 

Paraikaa mietin kuumeisesti, tekisinkö tänäkin vuonna jonkinlaisen joulukalenterin Apo Apposen merkeissä. Olen piirtänyt parikin eri joulukalenteria menneinä vuosina. Ensimmäinen näytti tältä:

 

 

Viime vuonna toinen, jonka toteutin piirtämällä "livenä", en tosin suorana live-striimauksena, vaan nauhoitettuna jälkilähetyksenä, mutta kuitenkin. Se näytti tältä:

 

 

Sellainen idea minulla olisi itse asiassa nytkin, että piirtäisin "livenä". Jutun perusjuoni pieneksi jouluseikkailuksi on päässäni valmiina sekin, ei. yksityiskohtaista, mutta runko kuitenkin. Ongelma on vain siinä, että kalenterin toteutus haukkaa joulukuun päivistä aikamoisen siivun. Ensinnäkin: suurpiirteinen idea ei riitä enää siinä vaiheessa, kun pitää piirtää konkreettinen, esittävä kuva. Siinä pitää olla hamot, paikka, juoni, puheet, tunnelmat kaikki. Yksikään kuva, jonka pitää palvella jotain laajempaa kokonaisuutta ei ole mikään pikkujuttu, vaan vaatii suunnittelua ja puntarointia, luonnoksiakin. Piirtäminen ei sekään käy tuosta vain, vaan kyseessä on käytännössä kokopäivätyö – josta ei saa korvausta. Tai saahan siitä hyvässä lykyssä korvauksen katsojien muodossa ja voihan sitä ajatella tavallaan markkinointinakin. Mutta ensisijainen julkaisukanavani tällaiselle, Facebook (plus Instagram), vaikuttaa nykyään luvalla sanoen jotenkin vähän hiipuneelta tunnelmaltaan. Alkuaikojen innostus on laimentunut ja monet omistakin kavereistani käyvät Facessa vain silloin tällöin pikavisiitillä ja katoavat taas. Näin ollen katsojaluvut eivät välttämättä päätä huimaa. Tällainen "Panos-tuotos"-ajattelu ei tietysti ole jouluisen jaloa, mutta kuitenkin. Sitäpaitsi, Facessa katsojat eivät varsinaisesti ole lapsia eli kohderyhmä on sikäli "väärä".

 

No, tarkoitus ei ollut purnata, vaan ikään kuin "sanoittaa" mietteitäni. (Totta puhuen en tykkää ko. termistä ollenkaan, vaikka kaikki sitä papukaijan lailla nykyään toistelevatkin:))

 

Toisaalta sitten taas minä oikeastaan tykkään juuri sellaisista pikkuisen päättömistä ex tempore -hommista, sellaista joita ei ole etukäteen lyöty lukkoon, vaan jotka etenevät innostuksen painolla. Sitäpaitsi live-piirtämisen seuraaminen on kivaa, tiedän sen omasta kokemuksesta, olen itse lapsena innostunut piirtämisestä juuri sillä tavalla.

 

Katsotaan kuinka käy.

 

Juhani